Kirjamessujen 2018 teema oli Viro

 

Katso koonti Viro-keskusteluista messuilla

Turun Kirjamessujen teemana oli 100-vuotisjuhlavuottaan viettävä Viro. Turun Messukeskuksessa 5.–7.10.2018 nähtiin maan nykykirjailijoita laajalta rintamalta. Mukana ovat esimerkiksi Kai Aareleid, Jaak Jõerüüt, Paavo Matsin, Valdur Mikita, ja Andrei Ivanov
Ohjelmaa tuottavat Viro-instituutti Suomessa, Viron Suomen-suurlähetystö, Tuglas-seura ja Suomen Viro-yhdistysten liitto. Viro-teemakokonaisuuden suunnittelussa on mukana Jenni Haukio.

−Lähihistoria näkyy vahvasti Viron kirjallisuudessa, työstetään auki niitä kohtia, joissa ennen on ollut hiljaisuus, vaikeneminen. Mutta käsitellään myös virolaisuuden syviä juuria. Huomion arvoista on, että Virossa kirjoitetaan ja julkaistaan todella paljon. Siellä on syntynyt ihan uusi, suomalaisille vielä melko tuntematon kirjailijasukupolvi – ja he ovat nyt esillä Turun Kirjamessuilla, kertoo Suomen Viro-instituutin toiminnanjohtaja Sanna Immanen.

Lukuisissa messukeskusteluissa kohtaavat virolaiset ja suomalaiset kirjailijat. Lukijat pääsevät jututtamaan naapurimaan kirjailijoita bloggaajatapaamisissa.

Kauno- ja tietokirjallisuuden lisäksi messuilla on mukana suosittua Viro-aiheista matkakirjallisuutta. Maan lastenkirjallisuutta taas on suomennettu melko vähän, mutta syksyllä on tulossa käännöksiä, jotka pääsevät esille Turun Kirjamessuilla. Viro huomioi messujen lapsikävijät ja heille on tulossa mm. työpajapuuhaa.

Kai Aareleid

Kai Aareleid on monipuolinen kielen ammattilainen, joka on valmistunut Teatterikorkeakoulusta Suomesta dramaturgiksi vuonna 1997 sekä kääntäjäksi ja kustannustoimittajaksi Tallinnan yliopistosta vuonna 2001.

Aareleid harrastaa lavarunoutta ja lavaproosaa ja on virontanut kaunokirjallisuutta espanjan, portugalin, englannin ja suomen kielistä.

Aareleidiltä on vuonna 2011 ilmestynyt romaani Vene veri sekä vuonna 2015 kaksi runokokoelmaa Naised teel ja Vihm ja vein. Vuonna 2016 ilmestynyt romaani Linnade põletamine ilmestyi syksyllä 2018 suomeksi nimellä Korttitalo (suom. Outi Hytönen).

Kai Aareleid Turun kirjamessuilla:
pe 5.10. 11.50–12.15 Eino-lava
Korttitalo-romaani
pe 5.10. 14.40–15.15 Auditorio
Suomalais-virolainen runokavalkadi
pe 5.10. 17.00–17.20 Agricola
Vaietut perhetarinat voivat kätkeä sisäänsä kokonaisia kansakuntien kohtaloita. Kai Aareleidia ja Venla Hiidensaloa haastattelee Juha Hietanen.
la 6.10. klo 20 alk. Viro-tukiopetusta panimoravintola Koulun historianluokassa. Ohjelmassa Bändin kaltainen tuote (Asko Künnap, Adam Cullen, Kivi Larmola), lavarunoutta (mm. Kai Aareleid, Kätlin Kaldmaa, Indrek Koff) sekä Gogolin diskomusaa (Paavo Matsin). Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18.

Jaak Jõerüüt

Jaak Jõerüüt on virolainen kirjailija, yhteiskunnallinen vaikuttaja ja diplomaatti. Hän on julkaissut runoja, romaaneja, novelleja, esseitä ja artikkeleita. Viron suurlähettiläänä Jõerüüt on toiminut muun muassa Suomessa, Ruotsissa ja Italiassa. Suomeksi Jõerüütiltä on ilmestynyt näennäisen arkinen, mutta silti kulturelli, syvällinen ja hurmaava romaani Muuttuvainen – elämäntaitoja etsimässä sekä runoteos Uusi kirja, jonka aforistisia toteamuksia sisältävät runot kiteyttävät olennaisia havaintoja ihmisyydestä. Juuri ilmestynyt muistelmakirja Viron lähettiläänä Suomessa ja muissa maissa perustuu muistikuviin. Se kertoo henkilökohtaisista kokemuksista, miten ihminen ryhtyy historiallisten käänteiden pakottamana yhtäkkiä diplomaatiksi ja mitkä ovat hänen tunteensa, mietteensä ja näkymänsä. Jõerüütin kirjat on suomentanut Raija Hämäläinen.

Jaak Jõerüüt Turun kirjamessuilla:
La 6.10. 17.20-17.50 Agricola
Miten Suomen ja Viron kirjallisuus taistelee paikastaan suurten kulttuurien puristuksessa?
Sirpa Kähkönen ja Jaak Jõerüüt, Juha Hietanen haastattelee.

Valdur Mikita

Valdur Mikita (s.1970) on virolainen semiootikko ja kirjailija, joka on kirjoituksillaan ja luennoillaan saanut virolaiset joukolla pohtimaan identiteettiään ja tarkastelemaan oman kulttuurinsa ja kielensä ilmiöitä uusin silmin.

Mikitan kirjoituksissa luonto on lähellä. Hän näkee virolaisen ihmisen toiminnassa runsaasti yhteyksiä maaseutuun ja erityisesti metsään. Hän tutkii luontosuhteen muuttumista yhteiskunnan muuttuessa ja näkee tuoreita ja usein odottamattomiakin merkityksiä luonnon ja ihmisen välisissä suhteissa.

Syksyllä suomeksi ilmestyvä Kantarellin kuuntelun taito (Kukeseene kuulamise kunst, suom. Anniina Ljokkoi) levittyy kuvaamaan itämerensuomalaisuutta, ja sieltä suomalainenkin lukija löytää itsensä.

Valdur Mikita Turun kirjamessuilla:

la 6.10 12:05–12:40 Auditorio
Totuus Virosta ja Suomesta?
Keskustelussa Ville Hytönen, Valdur Mikita ja Antto Terras. Haastattelijana ja tulkkina Jenni Kallionsivu.

su. 7.10 11:30–12:00 Kallas
Ilmiö nimeltään Valdur Mikita eli miten virolaiset löysivät suomalaisugrilaisuutensa uudelleen.
Valdur Mikita ja Janne Saarikivi, Juha Hietanen haastattelee.

Kätlin Kaldmaa

Kätlin Kaldmaa on virolainen kirjallisuuden moniottelija, jonka toimintakenttä on koko maailma. Hän on kirjoittanut niin runoja, lastenkirjallisuutta kuin proosaakin. Lisäksi hän on virontanut paljon mm. englannin- ja suomenkielistä kirjallisuutta. Kaldmaa on ollut pitkään Viron PEN:in puheenjohtaja ja tällä hetkellä hän toimii PEN internationalin kansainvälisten asioiden sihteerinä.
Kaldmaan teoksista löytyy maagista realismia, kielellä ja muodolla leikittelyä sekä terävää ja kriittistä ihmisyyden tutkimista.
Kätlin Kaldmaan romaani Islannissa ei ole perhosia ilmestyi suomeksi vuonna 2017 (suomentaja Outi Hytönen). Runokokoelma Rakkauden aakkoset ilmestyi vuonna 2014 (suomentaja Anniina Ljokkoi).

Kätlin Kaldmaa Turun kirjamessuilla:
Pe 5.10. 9:00–10:30 Pieni kirjapuoti, Yliopistonkatu 28
Runousaamiainen
pe 5.10. 14:05–14:40 Auditorio
Mikä maa on Viro tänä päivänä? Kuinka pitkät ovat historian varjot ja minne ne ulottuvat? Havaintopäiväkirjansa avaavat Viron parlamentin puhemies Eiki Nestor ja Kätlin Kaldmaa. Haastattelee Rain Kooli.

pe 5.10. 14.40–15.15 Auditorio: Suomalais-virolainen runokavalkadi
la 6.10. 12:30–12:50 Mitä löytyy juurilta ja millaisissa yhteiskunnissa tänään elämme?
Juha Hurme, suomalainen metsäläinen ja Kätlin Kaldmaa, virolainen kosmopoliitti pohtivat eroja ja yhtäläisyyksiä. Juha Hietanen haastattelee.
la 6.10. klo 20 alk. Viro-tukiopetusta panimoravintola Koulun historianluokassa. Ohjelmassa Bändin kaltainen tuote (Asko Künnap, Adam Cullen, Kivi Larmola), lavarunoutta (mm. Kai Aareleid, Kätlin Kaldmaa, Indrek Koff) sekä Gogolin diskomusaa (Paavo Matsin). Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18.

Andrei Ivanov

Tallinnalainen Andrei Ivanov (s. 1971) on asunut pitkään Pohjoismaissa, mikä näkyy hänen romaaniensa aiheissa.

Romaani Harbinin yöperhoset (2013) ylti Venäjän Bookerin lyhyelle listalle. Romaani kuvaa venäläisten emigranttien klaustrofobista, tarkoituksetonta ja irreaalista elämää Virossa maailmansotien välillä. Se tutkii Ivanovin pääteemaa, emigraatiota ja juurettomuutta, kuten tekee myös useille kielille käännetty ns. Skandinavia-trilogian ensimmäinen osa Hanumanin matka Lollantiin (2009). Siinä kaksi laitonta siirtolaista, vironvenäläinen ja pakistanilainen, seikkailee Tanskassa Punaisen Ristin pakolaisleirillä. ”Hanuman” viittaa jopa Salman Rushdieen sysätessään sankarinsa sivilisaatioiden ja aikojen väliin.

Russkaja premijalla palkitun romaanin Kourallinen tomua (2010; suom. Jukka Mallinnen, 2018) alkuluku viittaa klassisen venäläisen proosan kuvioihin koteloituneesta ihmisestä kellariloukon mieheen. Tässäkin Ivanovin sankarit tuhlaavat ja pirstovat elämänsä kuin Dostojevskin hurjimukset konsanaan. Ivanov tunnetaan myös haastavista poleemisista ja filosofisista esseistään.

Andrei Ivanov Turun kirjamessuilla
pe 5.10. 17.20–17.50 Agricola-lava: Kourallinen tomua -romaani
Andrei Ivanovia haastattelee virkaveli Pajtim Statovci.

la 6.10. 12.40–13.00 Auditorio:
Keskustelu vironvenäläisistä ja Itämeren alueen venäjänkielisestä kirjallisuudesta. Andrei Ivanovia ja hänen suomentajaansa Jukka Mallista jututtaa toimittaja ja kirjailija J. P. Pulkkinen.

Asko Künnap

Asko Künnap on runoilija, taiteilija, suunnittelija ja kustantaja, kaikilla aloilla arvostettu ja palkittu. Künnap on julkaissut useita runokokoelmia ja hänen kuvittamiaan kirjoja on valittu Viron ja Baltian kauneimpien kirjojen joukkoon. Lisäksi hän on virontanut runoutta, muun muassa Pentti Saarikoskea.
Künnapin runoutta on käännetty ja julkaistu useilla kielillä. Suomentaja Hannu Oittinen sai vuonna 2015 Viron kulttuurisäätiön käännöspalkinnon mm. Yösi ovat luetut -kokoelman suomennoksesta. Künnapin runous sisältää surrealismia, mutta myös asiantuntevaa sosiaalista kritiikkiä. Künnap tunnetaan voimakkaasta ja elävästä esiintymisestään. Hänelle itselleen runous on pakenemista.

Asko Künnap Turun kirjamessuilla:
pe 5.10. 13:00–14:00 Auditorio, Messujen avajaiset
Asko Künnapin runoesitys
pe 5.10. 14:40–15:15 Auditorio
Suomalais-virolainen runokavalkadi. Runoilijat ja kääntäjät lausuvat runoja ja niiden käännöksiä.
la 6.10. klo 20 alk. Viro-tukiopetusta panimoravintola Koulun historianluokassa. Ohjelmassa Bändin kaltainen tuote (Asko Künnap, Adam Cullen, Kivi Larmola), lavarunoutta (mm. Kai Aareleid, Kätlin Kaldmaa, Indrek Koff) sekä Gogolin diskomusaa (Paavo Matsin). Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18.

Kairi Look

Kairi Look on virolaisen lastenkirjallisuuden kansainvälisesti nousevia tähtiä. Look kirjoittaa rohkeasti erilaisista, vähemmän rakastetuista hahmoista ja antaa tarinoissaan tilaa erilaisuudelle ja erikoisuudelle. Lookin hahmoilla on pilkettä silmäkulmassa ja ne rohkaisevat lapsia tutkimaan ja kysymään. Kairi Look on palkittu Virossa lähes jokaisesta kuudesta kirjastaan.
Juuri suomeksi ilmestynyt Lentokentän Lutikat (suom. Katariina Suurpalo) on hulvaton tarina lentokentällä elävistä lutikoista, joita uhkaa lentokentän sulkeminen. Lookin tarinat sopivat sekä lapsille että muille huumorintajuisille.

Kairi Look Turun kirjamessuilla:
pe 5.10. 15:20–16:00 Ilonin Ihmemaa
Mistä on hyvä lastenkirja tehty? Millainen lastenkirja myy ja ylittää sekä valtioiden rajat ja kieli- sekä kulttuurimuurit? Kairi Look (Lentokentän lutikat), Mika Keränen ja Timo Parvela. Juha Hietanen haastattelee.
la 6.10. 11:00–11:30 Ilonin Ihmemaa
Kairi Look kertoo juuri suomeksi ilmestyneestä kirjastaan ja lukee otteita suomentaja Katariina Suurpalon haastattelemana.

Paavo Matsin

Paavo Matsin on opettaja, kirjallisuuskriitikko ja kirjailija. Juuri suomeksi ilmestynyt Gogolin disko (suom. Sanna Immanen) sai vuonna 2016 sekä Viron kulttuurirahaston vuotuisen parhaan proosateoksen palkinnon että Euroopan unionin kirjallisuuspalkinnon.
Gogolin diskossa on välittömästi otteeseensa nappaava alkuasetelma, vallattoman hulvattomat juonenkäänteet ja rikas, venäläisvaikutteinen kieli. Teos sijoittuu Viron Viljandiin ja Gogolin disko onkin eräänlainen ylistyslaulu tälle hienolle kaupungille, jossa Paavo Matsin asuu. Kirja on persoonallinen ja outo, mukaansatempaava ja hauska, slaavilaisen hurmahenkinen sekoilu.
Matsinin teoksista paljastuu kirjailijan rajaton mielikuvitus, hänen kirjansa ovat tiiviitä, absurdeja ja groteskeja tekstejä, joista kuitenkin kaikkien kerrosten läpi pilkistää lämmin huumori.
Paavo Matsin Turun kirjamessuilla:
pe 5.10. 14:45–15:10 Agricola
Gogolin diskoa hytti nro 6:ssa
Viime vuosien suosituin virolainen ja suomalainen proosa on käsitellyt Venäjää ja siinä samalla Viroa ja Suomea. Paavo Matsin ja Rosa Liksom esiintyvät, heitä haastattelee Juha Hietanen.la 6.10. klo 20 alk. Viro-tukiopetusta panimoravintola Koulun historianluokassa. Ohjelmassa Bändin kaltainen tuote (Asko Künnap, Adam Cullen, Kivi Larmola), lavarunoutta (mm. Kai Aareleid, Kätlin Kaldmaa, Indrek Koff) sekä Gogolin diskomusaa (Paavo Matsin). Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18.

Kauksi Ülle

Kauksi Ülle on etelä-virolainen runoilija ja kulttuurihenkilö, etelävirolaisen runouden hallitseva kuningatar. Hän on toiminut aktiivisesti paitsi runoilijana, myös etelä-viron kielen ja kulttuurin puolestapuhujana.
Vuonna 2017 suomeksi ilmestyneeseen kokoelmaan Maaemon lapset (suom. Hannu Oittinen) on koottu runoilijan laajasta tuotannosta tekstejä vuodesta 1987 aina tälle vuosikymmenelle asti.
Kauksi Ülle on kirjoittanut myös pienoisromaaneja, näytelmiä ja proosaa, hänelle on myönnetty useita kirjallisuuspalkintoja ja hänet on valittu mm. vuoden naiseksi.

Kauksi Ülle Turun kirjamessuilla:
La 6.10. 16:40–17:20 Kallas
Runojen kääntäminen vieraan kielen murteesta: Voik runoi käänttä? Ei sunka murrerunoi ainaka voi? Runoilijat Heli Laaksonen ja Kauksi Ülle sekä heidän kääntäjänsä Järvi Lipasti ja Hannu Oittinen.
la 6.10. klo 20 alk. Viro-tukiopetusta panimoravintola Koulun historianluokassa. Ohjelmassa Bändin kaltainen tuote (Asko Künnap, Adam Cullen, Kivi Larmola), lavarunoutta (mm. Kai Aareleid, Kätlin Kaldmaa, Indrek Koff, Kauksi Ülle) sekä Gogolin diskomusaa (Paavo Matsin). Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18.

Idrek Koff ja Mika Keränen

Indrek Koff on virolainen kirjailija ja kääntäjä, jonka vuonna 2010 ilmestyneen runoteoksen Eestluse elujõust on vironsuomalainen kirjailija Mika Keränen koulinut Suomen oloihin. Alkuperäisteos valittiin ilmestyessään Virossa vuoden parhaaksi runoteokseksi. Kirja suhtautuu virolaisuuteen leikkimielisesti, itseironisesti, vakavasti ja jopa teatraalisesti. Se korostaa asioita, jotka virolaiset itsessään tunnistavat ja jotka kaikessa hauskuudessaan jopa nolostuttavat.
Koff kirjoittaa pääasiassa lapsille, mutta hänen omaperäisen ytimekäs tyylinsä kirjoittaa myös aikuisille tekee hänestä yhden nykypäivän kiinnostavimmista virolaisista kirjailijoista.
Vuoden ulkosuomalaiseksi valittu Mika Keränen on tarttolainen lastenkirjailija ja tämän vuoden Tarton kaupunginkirjailija. Hänen huippusuosittua lastendekkarisarjaansa on kirjojen lisäksi nähty niin teatterilavoilla kuin valkokankaallakin.
Keränen on juuri suomentanut – tai omien sanojensa mukaan ”Suomen oloihin koulinut” – Indrek Koffin runoteoksen. Koulimisella Keränen tarkoittaa paikallistamista: Oi Suomi on halkoo Suomea suomalaisuuden muodostavien arkikielen ja puhekielen ilmaisujen kautta. Koffin ja Keräsen esiintyessä yhdessä kuulija pääsee vertailemaan, millä ilmaisuilla virolaisuuden ja suomalaisuuden ytimeen kurotetaan, mikä meissä ja sanomisissamme on hauskaa ja mikä kummallista.

Inderk Koff ja Mika Keränen Turun kirjamessuilla:
Pe 5.10. 14:40–15:15 Auditorio
Suomalais-virolainen runokavalkadi. Runoilijat ja kääntäjät lausuvat runoja ja niiden käännöksiä.
Pe 5.10. 15:20–16:00 Ilonin Ihmemaa
Mistä on hyvä lastenkirja tehty? Millainen lastenkirja myy ja ylittää sekä valtioiden rajat ja kieli- sekä kulttuurimuurit? Kairi Look, Mika Keränen ja Timo Parvela. Juha Hietanen haastattelee.
Pe 5.10. 16.40-17.00 Tieto B-halli
Vuoden ulkosuomalaispalkinto. Vironsuomalaista kirjailija Mika Kerästä haastattelee Jarmo Virmavirta.
Su 7.10. 12:45–13:10 Kuisti
Nyt kuulostaa tutulta! Indrek Koff kirjoitti runoelman ”virolaisten elinvoimasta”, jonka äärimmäisen tutut lentävät lauseet jokainen virolainen tunnistaa. Mika Keränen suomensi ja kotoutti tekstin, niin että siitä tuli samanveroinen hykerryttävä suomalaisten fraasikokoelma ”Oi Suomi on”.


Cosplay-sunnuntai

Sunnuntaina 7.10. kaikki cossauksesta eli pukuilusta kiinnostuneet pääsivät messuille maksutta cosplay-asussa!

Voit osallistua myös Cosplay-asukilpailuun, jossa ihastellaan ja esitellään asuja ja kerrotaan roolihahmoista. Parhaan asun valitsee tuomaristo ja paras asu palkitaan! Tuomariston jäseninä ovat Anu Lehtonen-Sonkki, Johanna Sinisalo ja Pauliina Peippo. Tilaisuuden juontaa ja järjestää kirjailija Salla Simukka. Messuilla järjestetään myös cosplay-paneeli, jonka aiheena on Mitä cosplay tarkoittaa ja miten sitä voi harrastaa Suomessa?

Q&A

Q: Onko Kirjamessujen sunnuntai siis con-tapahtuma?
A: Sunnuntai on ennen kaikkea kirjamessusunnuntai ja kävijöistä valtaosa on tavallisia kirjamessukävijöitä. Otathan siis huomioon sen, että osalle cosplay on vieras asia. Jos koet kohtaavasi epäasiallista käytöstä, tule kertomaan siitä messujen infopisteeseen.

Q: Mikä lasketaan cosplay-asuksi? Saako tulla vaikka pukeutuneeksi siten, miten kuvittelisi jonkun kirjan hahmon pukeutuneen, vaikka hänestä ei ole olemassa tarkkaa kuvaa/kuvausta?
A: Messuilla lasketaan cosplayksi se, minkä itse lasket cosplayksi. Ovilla ei siis ole asuja tarkastavia portinvartijoita, jotka päättäisivät puolestasi. Koska cosplay on kuitenkin mahdollisuus pukeutua tavallisesta poikkeavasti, kannattaa tilaisuus tietenkin käyttää hyväkseen. Rehellinen ja ylpeä omasta asukokonaisuudestaan on syytä olla!

Q: Pitääkö olla joku kirjallisuuden hahmo, kun kyseessä ovat kirjamessut?
A: Ei tarvitse. Voit cossata juuri sitä hahmoa, jota haluat. Toki kirjamessuja voi käyttää tilaisuutena vihdoinkin cossata sitä kirjan henkilöä, joka olisit aina halunnut olla tai joka kiehtoo sinua visuaalisesti!

Q: Onko pakko osallistua asukilpailuun?
A: Ei ole mikään pakko osallistua asukilpailuun. Saa tulla cossaamaan ihan muuten vain, itsensä ja muiden iloksi.

Tule ihastelemaan upeita asuja ja jännittämään, kuka voittaa tänä vuonna!

Cosplay-asukisan ohjeet

  • Turun kirjamessujen cosplay-päivän asukilpailu järjestetään sunnuntaina 7.10.2018 klo 15-16. Voittaja palkitaan lahjakortilla Suomalaiseen Kirjakauppaan.
  • Jos haluat mukaan kisaan, ilmoittaudu siihen kirjamessujen infotiskillä samana päivänä viimeistään klo 13 mennessä. Anna ilmoittautuessasi oma nimesi ja cossaamasi hahmon nimi.
  • Tuomaristo tutustuu kilpailijoihin ja asuihin jo ennen kisaa. Saavu siis infotiskin luo klo 14:15, josta joukko johdatetaan rauhallisempaan paikkaan.
  • Varaudu näyttämään cossaamasi hahmon kuva (jos sellainen on olemassa) tuomareille.
  • Itse kisassa sinun ei tarvitse muuta kuin astella lavalle ja esitellä itsesi ja hahmosi.
  • Messukeskukseen ei saa tuoda turvallisuussyistä aseita/asejäljitelmiä, miekkoja tai tikareita. Rajaus koskee myös kaikkia täysin leluiksi tunnistettavia aseita kuten bofferimiekkoja ja vesipistooleja. Henkilökunta ottaa messuvierailun ajaksi säilytykseen asejäljitelmäksi luokiteltavan esineen, jos sellainen sisäänpääsyn yhteydessä ilmenee.

Lisätietoja saa tarvittaessa Salla Simukalta: salla.simukka@gmail.com

www.kirjamessut.fi
https://www.facebook.com/turunkirjamessut/


Levymessut

Turun Kirjamessujen yhteydessä oli osio levyjen ystäville. Näillä Levymessuilla ostetaan ja myydään äänilevyjä. Mukana on levykauppoja ja keräilijöitä. Tarjolla vinyylit, CD:t, BD:t ym. keräiltävää.


#Istutakirja
Männyn ja kuusen siementen säilytys- ja kylvöohjeet

Siementen säilytys

Siemenet ovat eläviä kasvinosia, joten ne tulee säilyttää ilmatiiviisti kuivassa ja kylmässä paikassa (jääkaappi tms., noin +2 – +6 asteen lämpötilassa) sekä valolta suojattuna.

Kylvön ajankohta

Siemenet voidaan kylvää joko marraskuussa ennen lumentuloa, kun maa on jäähtynyt tai keväällä heti lumien sulamisen jälkeen. Syksyllä kylvetyt siemenet eivät idä kylmässä maassa ja vähäisessä valossa, vaan itäminen tapahtuu seuraavana keväänä. Itämisvaihe kestää keväällä muutaman viikon. Pieniä sirkkataimia löytyy kylvölaikusta kesäkuun aikana. Ensimmäisen kesän aikana taimet kasvavat muutaman senttimetrin korkuisiksi.

Kylvökohteen valinta

Männylle sopivimpia kasvupaikkoja ovat kuivahkot ja karut kivennäismaat. Kuuselle parhaita kasvupaikkoja ovat rehevät maat. Molemmilla puulajeilla kylvöön liittyy routivilla paikoilla riski siitä, että itämistä seuraavan talven jälkeen routa nostaa pienen taimen irti maasta. Tämän vuoksi kylvökohta pitäisi olla maalajiltaan karkeahko ja hyvin vettä läpäisevä, jolloin se routii vain vähän tai ei lainkaan ja taimet selviävät seuraavasta talvesta.

Paljastettu kivennäismaa on paras kylvöalusta. Yksi kylvökohta (kylvölaikku) tulisi mitoiltaan olla vähintään 50 cm leveä ja 50 – 100 cm pitkä. Tällöin heinät ja muu pintakasvillisuus ei ensimmäisinä vuosina tukahduta pieniä taimia. Jos kylvö tehdään metsämaahan, jossa on sammalista, pintakasvillisuudesta ja osin lahoamisvaiheessa olevista kasvijätteistä muodostunut, kunttakerros, niin kivennäismaan paljastamiseksi riittää kunttakerroksen poistaminen.

Älä kaiva kylvökohtaa yhtään kivennäismaan pintaa syvemmälle!

Paras kylvötapa on tehdä kepillä tms. paljastettuun kivennäismaahan muutaman millimetrin syvyinen ura, johon siemenet ripotellaan ja sen jälkeen peittää siemenet uran syvyisellä, muutaman millimetrin kivennäismaakerroksella. Kevyt peittäminen tasoittaa siementen lämpö- ja kosteusoloja sekä suojaa niitä siemensyöjiltä, kuten linnuilta ja jyrsijöiltä.

Ripottele siemenet hieman erilaisiin kohtiin kylvölaikussa – ei kuitenkaan vettä kerääviin kuoppiin. Pussissa on parisenkymmentä siementä ja se määrä riittää yhden kylvölaikun kylvämiseen. Osa siemenistä voidaan kylvää laikun keskelle ja osa lähelle (5 – 10 cm) laikun reunaa. Kosteus- ja lämpöoloista riippuen toinen näistä paikoista voi olla parempi.

KYLVÄ HYVÄÄ

Tapion siemenkeskus
http://tapio.fi/metsapuiden-siemenet/

Turun kaupunki on luovuttanut istutusalueen puun siemenille

Alueelle saa vapaasti mennä istuttamaan siemeniä ja sitten vaan seurailemaan kasvua!

Kylvöalue messupuisto Turun kirjamessut kylvöalue